Näkemättä kaunis Susanna Hannu

Sokeus ei estä aktiivista elämää, vaikka se kulkeekin mukana kokoajan.

Olen reilu nelikymppinen sinkkunainen, joka asustaa rivitalokaksiossa opaskoiran ja kolmen kissan kanssa. Opetan pistekirjoitusta ja kirjoitan lehtiartikkeleita. Olen aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa.

Opaskoirat, kissat ja jooga ovat lähellä sydäntäni. Tykkään lukemisesta ja teatterissa käymisestä. Läheiseni ovat minulle hyvin tärkeitä, mutta toisaalta nautin suunnattomasti omasta rauhastanikin.

Olen syntymäsokea, joten muunlaista elämää en osaa kuvitellakaan. Moniin asioihin näkövammani vaikuttaa ja joidenkin tekemistä se jopa vaikeuttaa. Sokeuteni on kuitenkin vain yksi osa minua, vaikkakin se kulkee mukanani kaikkialle. Näkövammani ansiosta, tai siitä huolimatta, elän rikasta ja antoisaa elämää iloineen ja suruineen.

Tarkoituksenani on kertoa lukijoille elämästäni ja ajatuksistani. Haluan kertoa minulle tärkeistä asioista ja kirjoittaa itseni näköistä tekstiä.

Susanna ja Opas Ape seisovat puistossa. Apella on päällä valkoiset valjaat, joista Susanna pitää kiinni oikealla kädellään. Ape on musta labradorinnoutaja. Susannalla on päällään siniset farkut ja mustavalkoinen talvitakki. Vasemmassa kädessä Susannalla on valkoinen keppi.

Sivu päivitetty